Lupa tehdä
unohdetut sadat tuhannet ja Suomen seuraava nousu
Entinen startup-saarnaaja pohtii, ketkä kasvupuhe unohti
Suomen yrittäjistä 74 prosenttia toimii yksin. Millaisia heidän firmansa ovat ja mikä merkitys niillä on kansantaloudelle?
Suomessa on 225 000 yksinyrittäjää. Vertailun vuoksi startup-firmoja on noin 4000. Silti Suomen pelastajiksi etsitään yhä uusia startupeja.
Mitä jos itsensätyöllistäjät ovatkin se sakki, joka saa Suomen nousuun?
Mitä tapahtuisi, jos poistaisimme aktivoitumisen vaarat ja antaisimme kansalaisten säätää ja kukoistaa?
Suomea ei pelasteta pelottelemalla ja leikkaamalla tai etsimällä seuraavaa suuryritystä tai Woltia, IceEye:ta tai Ouraa.
Kun ihmisten annetaan onnistua pienesti, syntyy liikettä. Ja liikkeestä syntyy toivoa ja verkostoja. Kasvaminen tai työllistäminen ei ole itseisarvo.
Lupa tehdä ei ole yrityspropagandaa vaan vapauden kiljaisu ja keynote täynnä oivalluksia.
On monia syitä, miksi pienimmät yritykset ovat jääneet pimentoon. Tässä niistä muutamia.
Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien kuten freelancereiden asioista päätetään pöydissä, joissa lähes kaikki ovat kuukausipalkalla.
Epätyypilliselle työlle ei ole luokittelua eikä liiemmin puolustajia. Jos ihmistä tungetaan yhteen määritelmään, hänestä tulee joko työläinen, työtön tai yrittäjä. Joukkovoimasta ei ole tueksi, sillä ammattiyhdistysliike ei osaa yleensä puolustaa moneen suuntaan säätäjiä.
Yrityspolitiikka on painottunut etsimään kasvua. Myös yritystasolla. Tällöin jää huomaamatta valtaosa yrittäjistä, jotka työllistävät ja aktivoivat paitsi itsensä, myös toisia pienyrittäjiä ja luovat elinvoimaa ympärilleen.
Suomella ei ole enää varaa katsoa ohi yksinyrittäjistä. Lupa tehdä -keynote kertoo, miten tämä sakki huomataan ja miten heitä tuetaan.
Ja miten katseen suuntaa säätämällä ilo lisääntyy yhteiskunnassa.
“Olen säätänyt koko ikäni. En osaisi mennä oikeisiin töihin. Vapaus on aivan liian ihanaa.”
— Sami Kuusela, sarjayrittäjä, toimittaja, ex-Hupparihörhö
Taustaa
Lupa tehdä on jatkoa mediasta ja lavoilta tutun Sami Kuuselan Hupparihörhö-luennoille, joita järjestettiin ympäri Suomea.
Kuuselan Hupparihörhö-saarnakiertue käynnistyi, kun hänen vuonna 2013 kirjoittamansa Hupparihörhö ja bisnesmies -teos sai suurta huomiota mediassa.
Silloin startupit olivat tuoreita ja into niiden ympärillä kova.
– Uskoin, että Suomi nousisi, kun ihmiset uskaltaisivat perustaa firmoja ja tavoitella suuria, muistelee Kuusela.
– En ole luopunut innostuksesta, yrittäjyydestä tai uskosta ihmisten kykyyn tehdä uutta. Olen vain alkanut nähdä, että näkökulma oli silloin muinoin liian kapea. Monelle kun suuri onnistuminen on se, että saa elätettyä itsensä omalla osaamisellaan, tehdä mielekästä työtä ja pitää elämänsä kasassa.
Entinen startup-saarnaaja tarkastelee nyt sitä, keitä kasvupuhe unohti.
– Haluan puhua yrittäjyydestä, jossa mittarina eivät ole työntekijöiden määrä, sijoituskierrokset tai exitit. Uskon että tämän porukan huomaaminen on hyödyllistä koko Suomelle.
Sami Kuusela on säätämisen kokemusasiantuntija: hän on ollut yli 30-vuotisen uransa aikana palkkatöissä vain kolmen kuukauden ajan. Muu aika on kulunut yksinyrittäjänä, freelancerina ja startup-sarjayrittäjänä.
– Ja silti on selvitty. On innostavaa tekemistä, asunto ja sille laina ja perheelläkin kaikki hyvin, toteaa Kuusela.
Kuusela on kokenut esiintyjä ja tuttu televisiosta, radiosta ja muista medioista ja Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n hallituksen jäsen.
Kenelle puheenvuoro on tarkoitettu?
Puheenvuoro on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa yrittäminen ja talouskasvu – uudesta kulmasta ja viihdyttävästi.
Työelämän muuttuessa on tärkeää ymmärtää yksinyrittäjiä. Jos heidät laiminlyödään esimerkiksi lainvalmistelussa tai työmarkkinaneuvotteluissa, iso joukko ihmisiä kärsii.
Itsensätyöllistäjien asema ei ole Suomessa vielä hyvä. Moni tippuu turvaverkkojen ulkopuolelle ja viranomaiset epäilevät turhaan ihmisiä, jotka selviytyvät sankarillisesti.
Yksinyrittäjissä on myös valtava potentiaali. Energiaa pursuten he tekevät ainutlaatuisia asioita ja tästä syntyy mielekästä työtä, toimeentuloa, yhteistyötä ja elinvoimaa.
Pienimpien yritysten asia on myös Suomen asia. Kun kaikki pidetään mukana, kansantalous kiittää.
Mitä puheenvuorosta jää käteen?
Näet ihmiset yrittäjätilastojen takana.
Ymmärrät, mitä itsensätyöllistäjät tavoittelevat, pelkäävät ja arvostavat — ja miksi yrityksen kasvattaminen ei ole kaikkien unelma.
Näet suorat hyödyt.
Ymmärrät, miten pienet yritykset voivat auttaa sinua, aluettasi tai organisaatiotasi tai miten vaikkapa julkisissa hankinnoissa huomioidaan yksinyrittäjät.
Osaat puhua yksinyrittäjille niin, että viestisi osuu.
Tunnistat, millainen apu vastaa heidän tarpeisiinsa ja milloin hyvää tarkoittava neuvo menee ohi.
Näet Suomen mahdollisuuden uudessa paikassa.
Hahmotat, mitä itsensätyöllistäjät jo tuovat talouteen ja mitä voisi syntyä, jos useampi uskaltaisi käyttää osaamistaan. Tajuat myös, mitkä ovat suurimmat esteet itsensätyöllistämisen tiellä ja miten ne voi raivata.
Saattaa tulla mieleen: kiinnostaisiko vapaus?
Puheenvuoro voi herättää ajatuksen omasta reitistäsi, yrittämisestä ja vapaudesta. Kannattaa siis olla varovainen!
Kommentteja somesta
“Nyt oot tärkeällä asialla.
Oli kyllä Hupparihörhökin (jonka asiakaskin olin täällä melkein Lapin perukoilla kun perustettiin Polar Bear Pitchinkiin johtanut hanke).
Nyt et edes hörhöile. Kuolemanvakava asia kansallisesti.”
“Asiaa! Säätöpankkia tarvitaan!”
“Kolahti. T. Säätäjä”
“Yrittäjyys tuntuu juuri nyt nimenomaan siltä vaihtoehdolta, jolla selviää. Palkkatyö on se epävarma vaihtoehto.”
“Säätäjistä Sankareita! Siinä sopiva tavoite 👍🏻!”
“Sami, aivan loistavaa! Nyt osuu taas hienosti. Erittäin tärkeä juttu, että jengiä kannustetaan toimimaan moniulotteisesti, kukin kykynsä ja ambitioidensa mukaan. Tässä symbolitaloudessa juuri "säätämisen" kaltainen perusspiritti on ehdoton voimavara.”